Elävänä kirjana

Viime perjantaina järjestimme sosionomiopiskelijaryhmän kanssa Elävän kirjaston Sammon keskuslukiossa osana sosiaalipedagogiikan kurssia. Elävän kirjaston ideana on hälventää ennakkoluuloja ja murtaa stereotypioita ja mielestäni onnistuimme tässä tavoitteessa odotettua paremmin. Olimme räätälöineet Elävän kirjaston konseptin lukioon sopivaksi niin, että mahdollisimman moni pääsi mahtavaan spektaakkeliimme osallistumaan.

Miten Elävä kirjasto toimii?
Perinteisessä Elävässä kirjastossa lainauspisteellä on kirjalista ja kirjaesittelyt saatavilla olevista elävistä ja hengitävistä kirjoista, joiden perusteella paikalle saapunut lukija tekee lainauspäätöksen. Lainaaja saa keskustella kirjan kanssa ennalta määrätyn ajan, jonka jälkeen hän täyttää palautelomakkeen. Me olimme muokanneet konseptia niin, että oppilaat olivat etukäteen päässeet tutustumaan kirjalistaan ja valitsemaan haluamansa kirjan, jotta tiukan aikataulun puitteissa mahdollisimman moni pääsisi mukaan.

Kuka kirjaksi?
Meidän kirjoinamme olivat punkkari, entinen päihderiippuvainen, peliriippuvainen, syntymäsokea nainen, cp-vammainen ikäihminen, Suomessa rasismia kokenut muslimi, nuorena huostaanotettu, trankssukupuolinen, vegaani ja itse olin kirjana koulukiusattu.

Kokemuksena kirjana oleminen oli itselleni terapeuttinen ja puhdistava, kun pääsi jakamaan omia kokemuksia niille, jotka olivat itse valinneet tulla kuuntelemaan. Ainakin haluaisin uskoa, että onnistuin muuttamaan ajatuksia kiusaamiseen liittyen ja lisämään tietoisuutta sen vaikutuksista. Muutama nuorista kertoi jo lainaustilanteen päättyessä, että olivat saaneet paljon uutta ajateltavaa. Kokonaisuutena onnistuimme järjestämään monipuolisen kirjavalikoiman ja lähes kaikki saamamme palautteet olivat positiivisia. Jopa opettajat tuntuivat olevan tyytyväisiä. :)

- P -